Tan viikon loppu lahestyy mutta paras on viela edessa. Ensin kuitenkin viikon tapahtumat.Niin kuin jo kerroinkin, tan viikon oon tyoskennellyt Pelastusarmeijalla. Alussa paikka tuntui tylsalta mutta nain muutaman paivan jalkeen vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta.Varsinkin eilen kun mentiin jonnekkin takamaille. Siela oli pari klinikkaa jossa pidettiin vastaanottoa pari tuntia kumpaisessakin. Todella mielenkiintoista nahda paikallisnen sairaanhoitajatyossaan. Ainakin tallainen tyo poikkeaa pitkalti suomalaisesta. Sairaanhoitaja tekee diagnoosin ja maaraa sen mukaiset laakkeet. En pahemmin osaa paikallista kielta, vielakaan, joten en osaa sanoa kuinka sairaanhoitaja diagnoosit osuivat oikeaan. Itsevarman oloinen se ainakin oli.
Alkuviikon osalta kiipeilyt osuivat kanssa aika nappiin. Maanantaina olin kukkulalla kokeilemassa kaikkia projektejani ja pari uutta reittia kiipesinkin. Tiistaina satoi todella kaatamalla. Keskiviikkona iltapaivasta taivaan sini alkoi pilkottaa pilvenraosta ja oli aika lahtea kiipeemaan. Sina paivana paasin kaikki vanhat ja uudet projektini (yksi kuvassa). Kulki vaan kovaa. Kaksi tosi vaikeaa linjaa, tai ainakin vaikeinta tahan asti.
Jotenkin taa viikko on ollut aika raskas noin muuten. Ainakin psyykkeen kannalta. Alkaa hieman ehka ahdistamaan jokapaivainen elo 13 tyton kanssa. Vuorella saan olla yksinaisyydessani, joten siita saan mielenrauhaa. Ja nyt muutaman tunnin paasta pitais lahtea mosambikkiin naapurin poikien kanssa. En tieda mita matka tuo tullessaan mutta varmasti se on paras mahdollinen paate talle viikolle.
-matti-
No comments:
Post a Comment