Viikonlopunviettoa

Uusi viikko uudet kujeet.Viikonloppu meni leppoisissa merkeissa. Perjantaina oli taas yhdet juhlat naapurin pojilla. Lauantaina tein neljan tunnin kavelyretkenvuorten rinteilla ja sunnuntaina oltiin tyttojen kanssa perinteisessa swazikylassa ja katsottiin swazitanssiesitysta. Eksyttiin myos upeille vesiputouksille siina lahistolla.

Jotenkin vahan turhauttava viikonloppu. Pitais taas paasta tekemaan jotain kivaa. Alan valilla pikkuhiljaa pitkastymaan paikallaan oloon. Ens viikonloppuna ois tarkotus lahtea st lucia nimiseen paikkaan rannalle. Jos siela olis sit jotain tekemista. Pitaa ehka vuokrata auto. Sit paasee harjottelemaanvasemmalla puolella ajamista. Sekoo varmaan muutmissa risteyksissa, no ei taa liikenne muutenkaan, niin jarjestelmallista taalla ole niin ehka yks suomalainen sekoilija mahtuu sekaan:)

Taa viikko viela orpolasten kanssa leikkimista ja sitten paasen pelastusarmeijan miehistoon. Mita oon muilta opiskelijoilta kuullut niin aika mielenkiintoinen paikka. Sit nakee. Tanaan taas taytyy ehka taas pitaa oppitunti jostain aiheesta lapsosille. Jutteleevaan jotain mita paahan tulee niin kaikki sujuu. Perjantaina taina oli mun kanssa sielaja kerrottiin lapsille suomesta. Taalla kaikille on ihmeellista miten suomessa on pystyttyehkaisemaan HiV:n leviaminen. Kysymykseen on vaikea vastata." ei suomessa vaan ole Ongelmaa" Eika oikeen muuallakaan euroopassa Jos naihin afrikan maihin vertaa. Hyva kirja jonka alkumatkasta luin oli Mankkelin, Kennedyn aivot. Siina kasiteltiin aidsia ja liikuttiin Mosambikissa. Yksi kappale loppui "kaukaa taivaanrannasta nain ukkospilvien nousevan suunasta jossa oletin Swazimaan kaukaisten vuorten kohoavan" tai jotenkin nain. Kannattaa lukea.

Nyt lahden pikkuhiljaa soppakeittiolle, tai ensin ehka yritan organisoida hieman perjantain matkaa.

-matti-

Sadetta

Aika kulkee vaan niin nopeasti. Nyt on taas viikko takana ja paljon uutta olen oppinut kaikesta taalla.

Alkuviikosta ilma oli paahtava. Yhden yon aikana kaikki muuttui ja nyt viimeiset kolme paivaa on satanut ja ollut varmaan kylmempi kuin siela pohjolassa. Ei oikeenpysty mitaan tekemaan kun kosteus tunkee joka paikkaan. Usein sade on taalla sellaistasumua ja kun ukkostaa sataa oikeasti paljon. Kadut muuttuu koskiksi ja vetta on joka puolella uskomattoman paljon.

Keskiviikkona matkustin sen naispapin kyydilla jonnekkin vahan kaukaisempaan soppa keittioon.Se oli melkeen Etela-Afrikan rajalla. Janna paikka keskella ei mitaan. Jostain ne orpolapset sinne sitten tulivatja jaettiin heille huopia ja vaatteita, seka tietysti ruokaa. Niista lapsista nakee etta he ovat ihan vilpittomasti onnellisia pienistakin asioista joita elamassa tapahtuu. Se on todella hienoa. Kaikki vaan hymyilee vaikka asiat eivat varmasti ole parhaalla mahdollisella tavalla elamassa.

Eilen me oltiin tapaamassa paikallisen jonkin kirkon pastoria kun se halus nahda meidat. Ihme sekopaa. Selitti silmatkiiluen kuinka sokeat alkavat nakemaan ja rammat kavelemaan. Ja vain koska usko jumalaan on niin vahva. Toisaalta on kunnioitettavaa kun joku uskoutuu koko elamansa niin vahvasti jollekkin asialle. Ja on se kannattavaakin ilmeisesti. Siita kertoi Jumalan "lahjoittama" uusi volvo s60 kirkon pihalla. Koska tassa maassa asiat on niin huonosti, ihmiset hakevat lohtua jostain. Kukin omalla tavallaan ja omasta paikastaan.

Illalla pelattiin pokeria naapurin poikien talolla. Ihan jees.

Nyt pitais taas lahtea pariksi tunniksi leikkimaan orpolasten kanssa. Ja sitten perjantain ja viikonlopun viettoon.

-matti-

Orpolapsia ja soppaa

Eilen aloitin uudessa tyossa orpolasten kanssa. Yhteyshenkilona meille suomalaisille opiskelijoille on naapurin poikien aiti jonka kyydilla paasin alas ezulvinin laaksoon. Matkan aikana sain kuulla mielenkiintoisia faktoja kuinka pielessa kaikki asiat taalla oikeasti ovat. Maan hallinnollinen johto nakertaa itseltaan jalkoja pois toimillaan aiheuttaen yleisen toimimattomuuden kaikessa. Kunigaskuntaa ohjaa vanhat lait/tavat. Esimerkiksi kun kunigas kuolee hanet haudataan pyhalle maalle yhden vuoren rinteeseen jonne tavallisilla kansalaisilla ei ole asiaa. Kansan joukosta valitaan kaksi vapaaehtoista jotka muurataan kuninkaan kanssa hautakammiona toimivaan luolaan huolehtimaan ruumiista, ja tietysti elavana. Ihmeellista eiko totta?

Itse projekti jossa tyoskentelen on vapaaehtoistyota jonka nainen nimelta Norma on aloittanut nelja vuotta sitten. Kun orpolapset paasevat koulusta, he tulevat syomaan ja leikkimaan kirkkojen yhteydessa toimiviin soppakeittioihin. Samalla lapsille opetetaan kaytannollisia elaman taitoja. Tarkeaa tyota ja minulle ainakin mieluisampa kuin paloasemalla.

Viikonloppu meni kivasti kun perjantaina oli naapurissa isot tuparit. Kaverit oli rakentaneet talon ja hieno talo olikin. Maksetiin noin 6 euroa ja sai juoda ja syoda niin paljon kun halus. Ja juomaa ainakin riitti tarpeiksi.Lauantai aamulla hupi jatkui kun darrapaissaan kaikki lahti juoksentelemaan varikuulapyssyjen kanssa laheiseen metsikkoon. Todella hauskaa hommaa.Sunnuntaina oli kiipeilypaiva. Kaikki muut lahti paikalliseen kirkkoon. Kuulemma shokeeraava kokemus kun pappi kerjasi rahaa ja paransi ihmisia.Valilla ta on vaan niin ihmeellinen maa.

Nyt pitais loytaa kombi(paikallinen bussin ja taksin risteytyma=pakettiouto) jolla paasen alas sinne tyopaikalle.
Kirjottelen taas joskus
-matti-

Odottelua, Ajattelua

Nyt on toiseksi viimeisen paloasemapaivan laounastauko. Ollut ehka nain opiskelun kannalta ehka turhimmat kaksi harjoitteluviikkoa. Tai no oon jotain oppimut ja saanut uusia ystavia. En tieda paljonko suomessa tapahtuu pelastustehtavia mutta taalla on ehka kahden viikon aikana ollut kymmenen halytysta. Joko takalaiset hoitaa itse tulipalonsa ja kolarinsa tai sitten niita ei ole. Veikkaan ensimmaista vaihtoehtoa.

Toissapaivana sain neljan kiipeilypaivan projektini kiivettya. Vaikein boulderi tahan asti. "Muurahaisten valtakunta" 7a+ tai jotain sinne pain. Hieno reitti ennen kaikkea. Muutenkin olen saanut lahes joka paiva urheiltua jollain tavalla. Pysyy mieli virkeana. Eilen oltiin pelaamassa jalkapalloa paikallisten kanssa ja kivaa oli. Jalkapallo on kuningaslaji. Ja se yhdistaa kansakuntia??

Elama jatkuu samaa rataa. Taytyy asennoitua siten etta tyopaivan aikana ei valttamatta saa mitaan tehtya. Tai kun ei yksinkertaisesti vaan oo mitaan tekemista. Illalla oon sit kaynyt kiipeilemassa ja lenkilla ja viikonloppuna voi tehda jotain elamyksellisempaa. Taalla ei todellakaan kannata pienista ja turhista asioista jannittaa. Rentoa elamaa.

Huomenna meidat kaikki on kutsuttu naapurin poikien tupareihin kun ne on rakentaneet talon siihen lahistolle. Varmasti hyvat bileet. Ja sitten Lauantaina on Rugbyn maailmanmestaruuskisojen finaali, Etela-Afrikka vs. Englanti.Taytyy varmaan menna johonkin katsomaan. Sitten on joku filmifestivaali, ja siela on yksi suomalainenkin filmi. Jos ehtii niin taytyy sinnekkin sitten menna.

Ensi viikolla sitten tyoskentelen orpolasten kanssa. Niita taalla riitta kun koko maassa on joku miljoona ihmista ja joidenkin tilastoiden mukaan 200 000 niista on orpolapsia. Kuullostaa uskomattomalta. Aids on aika paha juttu....

Taytyy tasta varmaan pikkuhiljaa lampsia takaisin paloautojen katveeseen odottelemaan. Niin, se ambulanssi on vielakin rikki!
-matti-

Elamaa etelasta

Nyt alkaa kulttuurishokki halvenemaan ja alkaa tottumaan paikalliseen elaman menoon todella. Viikonloppu meni nopeasti na nyt on taas uusi viikko edessa. Tama viikko viela siela ambulanssissa ja sit meen tyoskentelemaan orpolasten kanssa. Aika kulkee niin nopeesti..

Toivottavasti ambulanssi on huomenna jo tullut korjauksesta. Oikeastaan perjantaina paasin jo ambulassin kyytiin kun mentiin liikenneonnettomuuspaikalle. Kun Mbabanesta lahdetaan manziniin pain, matka on lahestukoon kokonaan alamakea. Paikalliset tykkaa koitella kuinka kovaa auto kulkee ja tassakin tapauksessa seuraukset olivat olleet aika surulliset. Isosta tila-autosta oli tullut minin kokoinen. Kun ennatettiin paikalle uhreja ei onneksi enaa ollut paikalla. He olivat paasseet jo jatkohoitoon.
Sitten se ambulanssi taas havisi jonnekkin??? Toiveikkaana huomista ajatellen.

Viikonloppuna kiivettiin maailman toiseksi suurimmalle kivelle. Suurin taitaa olla ayers rock ausseissa. Tama oli Sibebe rock. Hieno paikka kavelylle. Ja sen jalkeen paastiin savusaunaan kun paikallinen suomalainen oli sellaisen meille lammittanyt. Aika eksoottista.
Eilen haikkasin takapihan kukkulalle ja tein pari uutta boulder probleemaa sinne. Nyt niita alkaa olemaan kasassa jo kymmenkunta. Ja projekteja toiset mokoma.

Tanaa en ollut palolaitoksella kun olin paikallisten hoitsu-opiskelijoiden kanssa kiertelemassa slummialueella. Aika karun nakoista. Puolet taloista on sellaisia savesta kyhattyja hokotyksia ja lopuissa saattaa olla rakennusaineena tiilia. Kaikkialla on todella likaista. Ja lahestulkoon kaikilla asukkailla on Hiv tai Aids. Synkkaa katseltavaa. Niin koyhaa.

Elama jatkuu taalla samaa omaa rataansa ja helpottuu paiva paivalta. Nyt suunnitellaan pikkuhiljaa matkaa durbaniin ja surffauksen alkeita opettelemaan. Ehka ensi viikolla??
-matti-

Aurinko paistaa sateesta!

Nyt on paivat taas alkaneet kulkemaan hieman helpommin. Tanaan oli kolmas paiva toissa eika ambulanssia vielakaan. Kaytiin tosin parin tyypin kanssa manzinissa tayttamassa paineilmapulloja. Samalla tankattiin paloaseman auto. Ihmettelin miksi tankki pitaa saada ihan piri pintaan taytettya mutta kaikki selvisi kun tultiin takaisin pain ja kaytiin toisen tyypin luona ja ne yritti varastaa juuri tankatut bensa. Ihme homma. Tata se taalla on kun on niin koyhaa. Muuten tosin on hienoa. Eilen kaytiin juoksentelemassa kukkuloilla. Todella rentoauttavaa lukuunottamatta lehman ruumista polun vierella.
Tanaan oli hyva paiva ja tasta varmasti paranee kun alkaa pikkuhiljaa oppimaan maan tavoille. Viikonloppuna mennaan vuorille kavelemaan ja katselemaan maisemia.
Ne vuoret on niin jees....
-matti-

Mbabanen kadut

Viikko takana mbabanessa ja pikkuhiljaa alkaa totuus valjeta. Osa porukasta on niin koyhaa ja toisella osalla rahaa on selvasti liikaa. Tanaan vietiin kengat yhdelle pienelle tytolle jonka molemmat vanhemmat olivat kuolleet aidsiin. Viisi vuotias tytto asuu ihan yksin ja joka paiva kulkee yksinaan kouluun. Opettajani yrittaa saada lapsen johonkin paikallisista orpokodeista.
Lauantaina paasin ekaa kertaa kiipeemaan kukkuloille. Hienoja bouldereita sadoittain. Upeeta.
Ta blogin paivittaminen vahan takkuaa paikallisten koneiden hitauden takia. valilla kun lahettaa sahkopostia kone tilttaa ja puolen tunnin kirjotukset haviaa. Se hieman ottaa paahan:)
Muuten matka on ollut todella amtoisa tahan asti. Harjoittelu alkoi tanaan, mutta harmittavaisesti paloasemalta olivat kaikki ambulanssit havinneet, joten lahdin kotio.
Huomenna uus yrkka.
Kylla se tasta vaikka valilla ehka hieman raskaammalta tuntuukin.
Nyt alan ymmartaa mita kultturishokki tarkoittaa.
-matti-