Odottelua, Ajattelua

Nyt on toiseksi viimeisen paloasemapaivan laounastauko. Ollut ehka nain opiskelun kannalta ehka turhimmat kaksi harjoitteluviikkoa. Tai no oon jotain oppimut ja saanut uusia ystavia. En tieda paljonko suomessa tapahtuu pelastustehtavia mutta taalla on ehka kahden viikon aikana ollut kymmenen halytysta. Joko takalaiset hoitaa itse tulipalonsa ja kolarinsa tai sitten niita ei ole. Veikkaan ensimmaista vaihtoehtoa.

Toissapaivana sain neljan kiipeilypaivan projektini kiivettya. Vaikein boulderi tahan asti. "Muurahaisten valtakunta" 7a+ tai jotain sinne pain. Hieno reitti ennen kaikkea. Muutenkin olen saanut lahes joka paiva urheiltua jollain tavalla. Pysyy mieli virkeana. Eilen oltiin pelaamassa jalkapalloa paikallisten kanssa ja kivaa oli. Jalkapallo on kuningaslaji. Ja se yhdistaa kansakuntia??

Elama jatkuu samaa rataa. Taytyy asennoitua siten etta tyopaivan aikana ei valttamatta saa mitaan tehtya. Tai kun ei yksinkertaisesti vaan oo mitaan tekemista. Illalla oon sit kaynyt kiipeilemassa ja lenkilla ja viikonloppuna voi tehda jotain elamyksellisempaa. Taalla ei todellakaan kannata pienista ja turhista asioista jannittaa. Rentoa elamaa.

Huomenna meidat kaikki on kutsuttu naapurin poikien tupareihin kun ne on rakentaneet talon siihen lahistolle. Varmasti hyvat bileet. Ja sitten Lauantaina on Rugbyn maailmanmestaruuskisojen finaali, Etela-Afrikka vs. Englanti.Taytyy varmaan menna johonkin katsomaan. Sitten on joku filmifestivaali, ja siela on yksi suomalainenkin filmi. Jos ehtii niin taytyy sinnekkin sitten menna.

Ensi viikolla sitten tyoskentelen orpolasten kanssa. Niita taalla riitta kun koko maassa on joku miljoona ihmista ja joidenkin tilastoiden mukaan 200 000 niista on orpolapsia. Kuullostaa uskomattomalta. Aids on aika paha juttu....

Taytyy tasta varmaan pikkuhiljaa lampsia takaisin paloautojen katveeseen odottelemaan. Niin, se ambulanssi on vielakin rikki!
-matti-